Wilhartin Hunaja

Hämeen metsien ja peltojen keskellä, kulki aikoinaan mystinen hunajantuoja nimeltä Wilhart. Hän saapui kylään puisine kärryineen, mukanaan purkkeja täynnä metsien keltaista kultaa. Kukaan ei tiennyt mistä mehiläistarhaaja valkeassa kaavussaan tuli – mutta sen kärryissä notkuneen hunajan maku tunnettiin kauas.

Legenda Wilhartin hunajasta elää yhä, mutta yksi asia on pysynyt muuttumattomana. Hunajaamme ei kuumenneta juoksevaksi, vaan hunaja saa säilyttää luonnollisen makunsa, rakenteensa ja ominaisuutensa. Siksi hunaja myös kiteytyy luonnollisesti. Kiteytyessään sen väri ja rakenne voivat muuttua, ja hunajan pinnalle voi muodostua vaaleita, hentoja jääkukkia eli härmää. Se on luonnollinen ilmiö ja merkki siitä, että hunaja on aitoa, laadukasta ja riittävän kuivaa.

Wilhartin Hunajan mehiläistarhat sijaitsevat Hämeenlinnassa sekä Heinolassa.